Sinä olet kaste ja minä olen maa,
joka aamua odottaa.
Sinä olet tuuli ja minä olen puu,
johon tuuli laskeutuu.
Sinä olet tuli ja minä kuiva maa,
joka elämään virkoaa.
Sinä olet meri ja ulapalla sen
meren laulua kuuntelen.
Me kuulumme yhteen kuin taivas ja maa,
ei meitä voi erottaa.
Me kuulumme yhteen kuin myrsky ja yö,
sinun aaltosi rantaani lyö.
Me kohtaamme hetkessä ikuisuuden,
me palamme roihuten.
Kun muistosi hiekkaan jo haihtunut on,
elää rakkaus sammumaton.
Sinä olet taivas ja minä pääskynen,
joka luoksesi liitelen.
Sinä olet tuuli ja minä olen puu,
johon tuuli laskeutuu.
Sinä olet virta ja minä olen kuu,
joka veteen heijastuu.
Sinä olet lähde ja partaalla sen
minä kumarrun, janoinen.
Sinä olet meri ja ulapalla sen
meren laulua kuuntelen.
- Anna-Mari Kaskinen
Tähän blogiin on kerätty aforismeja, elämänviisauksia, sitaatteja, sanoja, viisaita sanoja, runoja, sanontoja, sananlaskuja, onnitteluita, osaanottoja, surun valitteluita ja muita vastaavia tekstinpätkiä. Tekstejä on kerätty vuosien varrelta ja toivon niiden olevan avuksi erilaisissa tilanteissa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Anna-Mari Kaskinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Anna-Mari Kaskinen. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 27. huhtikuuta 2014
maanantai 1. huhtikuuta 2013
Tänään kerron sen
Tänään kerron sen,
mutta se on vaikeaa.
Siksi hapuilen,
etsin sanaa sopivaa.
Tänään kerron sen.
Hengästyttää väkisin.
On kuin hetkisen
sisimpääsi näkisin.
Olet minulle rakas.
Kuuletko, kun kuiskaan sen.
Olet minulle rakas,
tärkeä ja läheinen.
mutta se on vaikeaa.
Siksi hapuilen,
etsin sanaa sopivaa.
Tänään kerron sen.
Hengästyttää väkisin.
On kuin hetkisen
sisimpääsi näkisin.
Olet minulle rakas.
Kuuletko, kun kuiskaan sen.
Olet minulle rakas,
tärkeä ja läheinen.
- Anna-Mari Kaskinen
perjantai 1. lokakuuta 2010
Minä sinua rakastan
Minä Sinua rakastan, tiedän sen.
Se ei ole vain hetken huumaa.
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.
Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt,
se ei kuole, kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
se kestää, on myrsky tai pouta.
Se ei ole vain hetken huumaa.
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.
Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt,
se ei kuole, kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
se kestää, on myrsky tai pouta.
Minä Sinua rakastan, katsohan,
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.
Joka päivä ne Sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet.
Ja kun kuljemme raskain askelin,
ja aika tuo murheita tupaan,
pidän kädestä Sinua silloinkin,
yhä Sinua rakastaa lupaan.
Minä Sinua rakastan silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.
Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat,
taikka kumaraan selkäsi taipuu.
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,
taas polvilleen rakkaus taipuu.
- Anna-Mari Kaskinen
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.
Joka päivä ne Sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet.
Ja kun kuljemme raskain askelin,
ja aika tuo murheita tupaan,
pidän kädestä Sinua silloinkin,
yhä Sinua rakastaa lupaan.
Minä Sinua rakastan silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.
Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat,
taikka kumaraan selkäsi taipuu.
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,
taas polvilleen rakkaus taipuu.
- Anna-Mari Kaskinen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)