sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Joskus sumuisina aamuina
olen käpertynyt sinuun kuin
talviuneen vaipuva eläin
kuunnellut sydämesi ääntä
etsien turvaa
jota tiedostamatta hain.

Sinun sielusi on valoisa huone.
Joka askelmalla olen lähempänä
sitä ihmistä jota en pelkää enää rakastaa.

Tule, sinä sanot,
ikkunat ovat auki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti